Teemu Hiilinen Elektronisen urheilun pioneeri

Frisbeegolf - Loistava halpa harrastus kaikille

  • Tuloskortti Munkkiniemen radalta.
    Tuloskortti Munkkiniemen radalta.

Nelisen vuotta sitten kuulin ensimmäisen kerran kaverilta frisbeegolffaamisesta. Silloin laji tuntui huvittavalta hipsterilajilta, joka tulee kuolemaan nopeasti pois. Ennakkoluuloni olivat todella pahasti pielessä, kun seuraavana vuonna tutustuin lajiin.

Frisbeegolf on saanut alkunsa jo 1960-luvulla Yhdysvalloista, jossa myös järjestettiin ensimmäiset frisbeegolfkierrokset yhteystyössä frisbeen tuotemerkin haltijan Wham-on:n kanssa. Lajia pelattiin kaksikymmentä vuotta käyttäen perinteiseen kopitteluun tarkoitettuja frisbeekiekkoja, jotka olivat erittäin epätarkkoja sekä herkkiä tuulelle. 1980-luvulla ensimmäiset varsinaisesti frisbeegolffiin kehitetyt kiekot saatiin markkinoille. Nyt viimeisen 10 vuoden aikana lajin harrastajien määrä on kasvanut moninkertaisesti ja Suomessa ratoja on jo 301 eri puolilla Suomea. 

Frisbeegolffin viehätys löytyy sen tarjoamasta monipuolisesta viihteestä kilpaurheilijoista perheisiin asti. Toisille frisbeegolf on kavereiden kanssa hengailua pienen leikkimielisen kisan kanssa. Toiset taas vääntävät frisbeegolffia hyvin tosissaan. Itse kuulun ensiksi mainittuihin. Välillä kierrän ratoja perheeni kanssa, jossa kaikki jo heittävät omien taitojensa mukaan kiekkoja. Toisinaan taas sitten kavereideni kanssa kierretään rataa ja koitetaan saada kiekko heitettyä koriin.

Ehdoton etu on myös frisbeegolffauksen halpuus. Kävimme tänään yhdelle kavereistani ostamassa ensimmäiset omat kiekot. Aloittelijalle sopivat kolme kiekkoa (putterikiekko, lähestymiskiekko sekä draiveri) lähtivät 35 euron hintaan. Näillä kiekoille heittäminen onnistuu vähintään ensimmäisen vuoden ajan ja toisena vuotena voi valikoimaan ottaa eri tilanteita varten suunniteltuja kiekkoja. Kiekkoja myydään nykyään jo kaikissa tavarataloissa sekä useimmissa urheiluliikkeissä. Toiset myyjät osaavat opastaa myös kiekkojen valinnassa, jos ne eivät ole vielä tuttuja. Monille aloittelijoille virhe on ostaa pisimmälle lentävät, mutta samalla vaikeimmin heitettävät kiekot. Myös suurin osa kaikista frisbeegolfradoista ovat maksuttomia. Niitä on rakennettu kaupungin tai erilaisten yhdistysten voimin. Varsinkin pääkaupunkiseudun radoista minulla ei ole yhtään huonoa sanaa.

Heittotyylejä on myös monenlaisia. Pääsääntöisesti kiekkoa heitetään joko rystyltä tai kämmeneltä, kuten tavallista frisbeetä. Tämän lisäksi tiukoissa paikoissa voi frisbeetä joutua heittämään pystyssä tai tahallisesti maahan, jolloin frisbee lähtee kierimään maata pitkin. Kaikki heittotyylit tulisi hallita. Näissä itselläkin riittää vielä työtä.

Mikäli kirjoitus sai jonkun innostumaan frisbeegolffauksesta, niin kannattaa muistaa tärkeimmät kohteliaisuussäännöt radoilla. Varokaa muita, väylällä ei saa heittää, jos siellä on muita. Huutakaa fore tai varo, jos joku on vaarassa joutua kiekon tielle. Älkää sotkeko luontoa, älkääkä rikkoko koreja. 

Lisätietoja harrastuksesta voi lukea frisbeegolf -keskustelupalstalta ja radat löytyvät kätevästi frisbeegolfradat.fi -sivustolta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän markkusalomaa kuva
Markku Salomaa

Kohteliaisuussääntöihin voisi myös lisätä tyhjien juoma-astioiden mukana viemisen. Meilahden urheilupuistossa frisbeegolfradalla olen tänä keväänä laskenut kilometrin matkalla 14 tyhjää kaljatölkkiä ja yhden tyhjän viinapullon.

Käyttäjän hiilinen kuva
Teemu Hiilinen

Se oli kohteliaasti mainittu muodossa, älkää sotkeko luontoa. Olen huomannut ko. kentällä saman valitettavan piirteen. Muilla kentillä ongelmaan ei oikeastaan törmää.