Teemu Hiilinen Elektronisen urheilun pioneeri

Kaikki blogit puheenaiheesta Elävä musiikki

Woke up, cold in hand

Tämä musablogi pelkästään siitä syystä, että ikämiehenä yhtäkkiä rupesin muistelemaan minkälaisesta musiikista pidin teinivuosina (1960-lukua).

Näiden laulujen juurevat nimet kiinnittyivät näköjään ikuisesti joihinkin aivomuistosoluihini ja sieltä niitä oli helppoa tuoda taas päivänvaloon:

  • I asked her for water, she brought me gasoline  
  • Woke up, cold in hand
  • Working in a coal mine

Kuten varmaan huomaatte, kaikki nämä kolme ovat muistamisen arvoisia!

 

Willie Nelson

Willie Nelson tuo ikämies, musiikin saralla tehnyt ison uran. Kannabiksen puolesta puhuja. 

Arvostan miestä ja myös musikkiaan paljon. Virkeä mies 84 vuotiaaksi.

New strains, new edibles, new markets…Willie’s not going anywhere.

https://

 

https://

 

https://

 

Milestone vuodelta 1957

Eilisiltana tuli teeman kautta ranskalaiselokuva "L´ascenseur pour l'échafaud" (Hissillä mestauslavalle, 1958).  Olihan upeata kuunnella uudestaan nuoruusajan lempimusaa! Teho on edelleen tallessa (nauhoitus: "Le Poste Parisien Studio", Pariisi  4. ja 5. joulukuuta 1957). 

You don´t know how much you can suffer

Vanhojen valokuvien tutkiskelu tuottaa näköjään hauskoja tuloksia. Vuonna 1975 toimin Viittakiven opiston puutarhurina ja siitä, minun kannaltani hyvinkin tärkeästä ajasta kirjoitin Viittakivi-blogin (linkki). Eilen löysin "arkistosta" (= pahvilaatikko) muutaman valokuvan, jonka skannasin ja postitin Viittakiven nostalgiselle fb-sivustolle. Jorma Reinimaalle kiitoksia sen ylläpidosta.

Diletantit

Naiset laittavat itseään muita naisia varten. Säveltäjät säveltävät muita säveltäjiä varten. Kuvataiteilijat maalaavat harrastelijoita varten...

 

Pahvi-Saulin Kahvilassa

Sauli Niinistö kuuluttaa tukihenkilöitä ja valitsijoita yhdistykseensä. 

V. 2006 pressanvaalien yhteydessä esiinnyin Niinistö-Kahvilassa Hgin Linja-autoasemalla antaen musikaalista tukea. 

(Ei onnistunut sillä kertaa :)

 

Bumtsi…Pum!

 

Musiikkimiehenä iloitsin kovasti kun kuulin että Bumtsibum olisi tulossa takaisin. Tykkäsin nimittäin kyseisestä formaatista  aikanaan kun siinä tuli musiikkia oikeasti laidasta laitaan niin varttuneille musiikin diggaajille kuin nuorimmillekin ihan tasapuolisesti. Ne studion vieraatkin olivat sitä samaa kaliiperia yhtä tasapuolisesti. Se oli sellainen kiva lauantai-illan musiikkipläjäys.

Bisogna morire - kuolla täytyy

Marco Beasley on loistava laulaja, joka jo vuosia on tulkinnut vanhempaa, italialaista laulumusiikkia. Tässä Stefano Landi:n (1587-1639) "Passacaglia della vita"-laulussa elämän ja etenkin kuoleman tosiasiat kerrotaan suoraan päin naamaa. Hienoa musaa! Näillä mennään ja tuollaisessa kyydissä muutenkin jaksetaan. Englanninkäännös on sen verran hyvä, etten rupea enää suomentamaankaan.

Taivaallista musiikkia

En tiedä minkälainen salama iski vuonna 1993 säveltäjä John Williamsiin silloin kun hän sävelsi nämä haikeat soinnit, mutta ikuisesta musiikista on kyse. Violisti Jitzhak Perlman, "Soil Stradivarius" (vuodelta 1714) sekä Boston Symphony Orchestra nostavat sen vielä aivan omiin korkeuksiinsa ja panevat holokaustin kieltäjät häpeämään (lyhyt alkupuhe on Perlmanin):

https://

Jan Abrahaminpoika Frenkel - mainio säveltäjä

Ulkoinen olemus on jykevän miehekäs: mahtavat viikset ja kirveellä veistetyt kasvonpiirteet. Miten vaikuttava kontrasti miehen herkkätunteiseen elämäntyöhön. Huomasin yhtäkkiä, että lähes jokainen venäläislaulu, johon aina olen ollut ihastunut, on Jan Frenkelin (1920-1989) käsialaa. Tässä malliksi muutamia:

Julkaise syötteitä